Sähköasentajan ja sähkömiehen perehdyttäminen

Sähköasentajan työnopastus

Sähköasentajan työympäristöjä ovat rakennustyömaat, teollisuuslaitokset, sähkönjakeluyritykset, voimalaitokset ja kotitaloudet. Sähköä ja sähköllä toimivia laitteita käytetään kaikkialla yhteiskunnassa. Ilman sähköä emme tulisi toimeen tai ainakin elinolosuhteemme olisivat hyvin rajoitetut.

Sähköasentajan työ vaatii tekijältään alan koulutuksen lisäksi teknistä tarkkuutta itsenäistä työotetta mutta myös sopeutumista ryhmätyöskentelyyn. Sähköasentajan työ on hyvin erilaista riippuen missä hän työskentelee.

Sähköurakointiliikkeessä työskentelevä asentaja tekee töitä pääasiassa uudis- ja korjausrakennuskohteissa. Tehtävät käsittävät sähkö-, tele-, atk- ja LVI-järjestelmien sähköasennustöitä. Sähköasentaja myös asentaa, huoltaa ja korjaa olemassa olevia sähköjärjestelmiä sekä monia koneita ja laitteita.

Kun sähköasentaja työskentelee teollisuuslaitoksessa, hänen tehtävänsä on asentaa sähkönjakelujärjestelmät, tuotannon ohjaus- ja valvontajärjestelmät ja tuotantokoneet ja pitää ne toimintakuntoisina. 

Energiateollisuudessa sähköasentaja työskentelee tuotannon ja sähkönjakelun tehtävissä. Hänen työpaikkansa voi sijaita esimerkiksi voimalaitoksessa tai hän voi tehdä sähköyhtiön ilmajohto- ja maakaapelitöitä. Hän voi myös asentaa ohjaus- ja suojausjärjestelmiä.

Sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden palveluksessa oleva sähköasentaja työskentelee sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja muuntajien parissa. Hän voi olla asentaja, kokoaja, huoltaja ja testaaja.

Rakennusteollisuudessa työskentelevän asentajan työkohteet vaihtuvat usein ja myös olosuhteiden vaihtelu voi olla suurta jo pelkästään vuodenaikavaihteluiden vuoksi. Työtä tehdään niin ulkona kuin sisälläkin.

Työhön opastaminen

Työnopastus on tehtävä, joka on paitsi lain velvoite myös tae siitä, että sähköasentaja osaa tehdä työtehtävän oikein, turvallisesti niin itseään kuin muita työkohteessa olevia ajatellen. Opastuksen kokonaisuuteen sisältyy työolosuhteiden edellyttämän opastuksen lisäksi työsuojelukoulutusta ja tarvittaessa myös ammatillista koulutusta. Työnopastusta on annettava koko henkilöstölle olosuhteiden ja vaatimusten muuttuessa, ei ainoastaan uudelle työntekijälle.

Opastukseen on varattava riittävästi resursseja, niin voimavaroja kuin aikaakin. Parasta on, jos opastuksesta ja sen käytännön toteuttamisesta laaditaan ohjeet. On hyvä muistaa, että viime kädessä vastuu työpaikan turvallisuudesta on työnjohdolla vaikka työnopastus olisikin annettu jonkun muun tehtäväksi.

Työhön opastettavaa on kannustettava aloitteellisuuteen, avoimuuteen ja omatoimisuuteen. Mahdollisimman korkea sitoutumisaste työhön tuottaa myös parhaan tuloksen ja tyydyttää tekijäänsä parhaiten. Motivoitunut sähköasentaja haluaa kantaa vastuuta, hän uskaltaa kysyä miten ongelmat ratkaistaan ja osaa ottaa selvää asioista.

Kun opastuksesta on tehty suunnitelma, on myös helppo seurata, kuinka se etenee, ja että kaikki tarvittavat toimet otetaan huomioon. Etukäteissuunnitelmassa voidaan varautua myös vaarojen tunnistamiseen aiempien kokemusten perusteella.

Asiakaspalvelu on yksi oleellinen osa monen sähköasentajan työtä. Työnopastuksessa on käytävä läpi työnantajan asiakaspalvelulle määrittelemät kriteerit ja menettelytavat. Palvelun pettäminen voi olla kohtalokasta koko yrityksen kannalta.

Varsinkin rakennustyömailla työskentelevät sähköasentajat voivat altistua myös erilaisille pölyille, joilla voi olla terveysvaikutuksia. Tällaisia pölyjä ovat muun muassa erilaiset puupölyt sekä betonin käsittelyssä syntyvä kvartsipöly. Työnopastuksessa on annettava tietoa, kuinka ongelmatilanteissa menetellään ja milloin vaaditaan suojavarusteiden käyttöä.

Työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin liittyen on tärkeää antaa opastusta myös oikeista ja vähemmän rasittavista työasennoista ja nostotekniikoista.

Esimerkkilomake

Sähköasentajan työ on vaarallista, jos perehdyttäminen ei ole riittävää. Myös kokeneempi ammattilainen kaipaa hyvää opastusta mm. lainsäädännön ja työmenetelmien muuttuessa.