Ravintolatyöntekijän ja tarjoilijan perehdyttäminen

Ravintolan työntekijän opastaminen

Ravintolatyöntekijän ja tarjoilijan työpaikkoja ovat erilaiset ravintolat, kahvilaravintolat, kahvilat, pito- ja juhlapalveluyritykset, lounas- ja henkilöstöravintolat, pubit sekä esimerkiksi junat, laivat ja risteilyalukset, joissa on keittiö.

Ravintolatyöntekijä yleensä avustaa ravintolan tai kahvilaravintolan keittiössä ja ruokailusalissa eri tehtävissä, esimerkiksi osallistuu ruuan valmistukseen ja jakeluun sekä huolehtii keittiön, laitteiden ja tilojen puhtaudesta.

Tarjoilija puolestaan esittelee asiakkaille ruokia ja juomia, ottaa vastaan tilauksia, tarjoilee ja laskuttaa. Tarjoilijan tehtäviin kuuluu usein myös pöytien kattamista ja siistimistä. Työvuoronsa päätteeksi tarjoilija tekee tilityksen.

Tarjoilijan on tunnettava anniskeluohjeita koskevat määräykset, sillä hän on vastuussa alkoholijuomien anniskelusta. Samoin hänen on tunnettava hyvin myös juoma- ja ruokavalikoimat, jotta hän voi suositella niitä asiakkaille.

Ravitsemisalalla työskentelevien ammattinimikkeitä ovat myös esimerkiksi kokki, suurtalouskokki, kahvilatarjoilija, baarimikko, ravintolapäällikkö, ruokapalvelutyöntekijä ja hovimestari.

Asiakaspalvelu ja myynti ovat tärkeä osa työnkuvaa. Ravintolatyöntekijältä ja tarjoilijalta edellytetään hyvää käytössä, palveluhenkisyyttä ja usein myös kielitaitoa. Hänen on oltava joustava, hyvämuistinen sekä järjestely- ja yhteistyökykyinen, eikä hän saa menettää malttiaan kiireessäkään.

Ravintola-alan perustustutkinnon voi suorittaa toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa, suuntautuen esimerkiksi tarjoilijaksi. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu tutkinnon suorittamistapa.

Työhön opastaminen

Ravitsemisalalla työ on usein vuorotyötä ja kiireistä varsinkin viikonloppuisin. Työn rytmi voi vaihdella myös eri vuorokauden aikojen, viikonpäivien ja vuodenaikojen mukaan. Iltaravintolat voivat olla meluisia ja hämäriä. Tarjoilija joutuu myös liikkumaan paljon ja kantamaan raskaita tarjottimia. 

Tilanteet voivat vaihdella nopeasti ja keittiössä vaaditaan reagointikykyä. Silloin kasvaa myös riski, että jotain sattuu.

Yllättäviin tilanteisiin voi varautua huolehtimalla, että työhön opastaminen ja perehdytys on hoidettu kunnolla, jolloin uudetkin työntekijät tietävät, miten toimia yllättävissä tilanteissa.

Työhön opastusta tarvitaan aina, vaikka palkattaisiinkin kokenut ravintolatyöntekijä tai tarjoilija.  Ammattilainen voi osata tehdä työnsä hyvin, mutta on eri asia, tekeekö hän sen tehokkaasti ja turvallisesti. Jokaisessa työpaikassa on myös oma kulttuurinsa ja toimintatavat. Ellei niihin opasteta, uusi työntekijä joutuu toimimaan parhaaksi katsomallaan tavalla, mistä taas voi seurata konflikteja työturvallisuuden heikkenemistä.

Myös työtehtävät muuttuvat koko ajan ja alalle tulee uusia laitteita, joiden oikeanlainen käyttö ja ergonomia vaativat opastusta.

Perusteellisella opastuksella on todettu olevan suora yhteys paitsi työturvallisuuteen myös asiakaspalveluun ja yrityksen tuottavuuteen.

Työhön opastamisen tärkeys korostuu varsinkin silloin, kun taloon tulee nuori työntekijä. Tällöin on otettava huomioon nuoren valmiudet työelämään ja kyseiseen tehtävään.

Esimerkkilomake

Ravintoloissa työskentelee sekä salin että keittiön puolella paljon nuoria ja osa-aikaisia työntekijöitä, joiden perehdyttämiseen on panostettava. Hyvin hoidettu työnopastus takaa nopeamman sisäänajon, parantaa tuottavuutta ja yrityksen imagoa työnantajana.